Kirill ”Kirka” Babitzin. Pelkkä nimi, tai taiteilijanimi, tuo mieleen vuosikymmeniä täyttävän, energeettisen musiikin ja särisevän karisman. Kun suomalainen musiikkikenttä etsi omaa Elvis Presleytään tai Tom Jonesiaan 1960-luvulla, se löysi helsinkiläisnuorukaisen, jolla oli ääni kuin sielun peili: vahva, tunteikas ja poikkeuksellisen monipuolinen. Mutta mikä teki Kirkasta, vuosikymmenestä toiseen listojen kärjessä pysyneestä tähdestä, niin ainutlaatuisen? Vastaus ei piile yhdessä hitissä tai yhdessä genressä, vaan harvinaisessa kyvyssä tulkita kaikkea rockista iskelmään ja souliin. Hän oli rocktähti, joka sai koko kansan laulamaan.
Kirka nousi pinnalle 1960-luvun lopulla kuin nuori hurrikaani. Aika oli otollinen. Rautalankamusiikin hiipuessa tilaa tuli rhythm and bluesille ja popille. Kirkan ensimmäinen suuri läpimurto, käännöskappale ”Hetki lyö” (The McCoysin ”Beat the Clock”), räjäytti pankin vuonna 1967. Se oli alkulaukaus uralle, joka kesti lähes neljä vuosikymmentä ja tuotti yli miljoona myytyä levyä, tehden hänestä yhden Suomen menestyneimmistä artisteista.
Hänestä tuli välittömästi jotain, mitä Suomi ei ollut aiemmin kokenut: superjulkkis, jota seurasivat villisti kirkuvat fanilaumat. Kirka ei ollut vain laulaja; hän oli ilmiö, joka toi suomalaiseen kevyen musiikin kenttään kansainvälisen rock-tähden olemuksen. Hän toi lavalle sähköä, joka oli peräisin hänen varhaisista musiikillisista mieltymyksistään. Vaikka monet menestyskappaleet olivat iskelmää, Kirkan sydän sykki aina soulin, bluesin ja rock and rollin tahtiin. Hän ammensi inspiraationsa mustan musiikin suurilta nimiltä, kuten Little Richardilta, jota hän piti maailman parhaana rocklaulajana.
Kirkan perhehistoria on myös olennainen osa hänen tarinaansa. Hänen veljensä Sammy ja siskonsa Muska olivat myös tunnettuja musiikkialalla. Babitzinin sisarusten panos Suomen musiikkielämään oli valtava, mutta Kirka nousi heistä kirkkaimmaksi tähdeksi. Tämä tausta antoi hänelle paitsi rytmitajua ja melodian ymmärrystä, myös kovan ammattilaisuuden ja periksiantamattomuuden. Kirkan ja Sammyn jätettyä tämä maailma, Muska jatkaa yhä suvun musiikkihistoriaa.
Ääni, joka valloitti kansan
Mikä Kirkasta sitten teki niin hyvän laulajan? Vastaus on ennen kaikkea hänen äänenkäytössään. Kirkan ääni oli poikkeuksellisen voimakas ja tunnistettava, ulottuen matalilta sävyiltä korkeaan, rock-henkiseen ulvontaan. Hän pystyi tuottamaan ääntä, joka oli täynnä sielua, eli soulia, genreä jota hän itse rakasti. Tämä ääni ei ollut tyypillinen suomalainen laulajan ääni, vaan se toi mukanaan kansainvälistä sävyä, sellaista raakuutta ja herkkyyttä, jota oli totuttu kuulemaan ulkomaisilta tähdiltä.
Kirka oli karismaattinen esiintyjä, jolla oli luontainen kyky hallita lavaa. Vaikka hän itse kuvaili itseään nuorempana hieman kömpelöksi, hänen aitoutensa ja energisyytensä peittosivat kaiken. Hän oli aina täysillä tekevä artisti, valmis antamaan yleisölle kaikkensa. Tämä tinkimätön ammattitaito ja yleisön kunnioitus loi syvän siteen fanien ja artistin välille, joka kesti läpi muuttuvien musiikkitrendien. Laulutaito ja esiintyminen olivat täydellisessä symbioosissa.
Kirkan ura oli pitkä ja täynnä nousuja ja laskuja. Hän aloitti bändiuran jo 11-vuotiaana, ja läpimurto tuli teini-iässä. Hän näki singleformaatin hallinnan ja koki myöhemmin albumien myynnin räjähdysmäisen kasvun. Hänen ammattilaisuutensa ja intohimonsa musiikkiin olivat kuitenkin vakioita. Hän teki kaiken työn ylpeydellä, vaikka esitettävä materiaali ei aina vastannut hänen omaa musiikillista sydäntään.
Vaikka Kirka poistui lavoilta liian varhain vuonna 2007, hänen perintönsä elää. Monet myöhemmät sukupolvet ja artistit, kuten Arttu Wiskari ja Mikko Kuustonen, ovat tunnustaneet hänen valtavan vaikutuksensa. Kirka oli tunnettu työmyyränä, vaatimattomana mutta aina iloisena kollegana, joka lähti liian varhain, mutta jätti jälkeensä korvaamattoman lahjan: hänen rakkaudestaan musiikkiin soivat laulut.
Menestysmusikaalin 75-vuotisjuhlakiertue: Kirkan musiikki Laurentius-salissa perjantaina 14.11.
Kirka on yksi Suomen menestyneimmistä artisteista. Hän oli maamme ensimmäinen oikea rocktähti, joka sai peräänsä villisti kirkuvat fanilaumat. Kirka oli venäläisen emigranttitaustansa vuoksi eksoottinen ilmestys tummine hiuksineen ja sinisine silmineen, hän oli täynnä karismaa ja kuin luotu tähdeksi. Oma suku ja perhe sisaruksineen olivat Kirkalle aina tärkeitä. Kirka lauloi persoonallisella äänellään tiensä suomalaisten sydämiin monipuolisesti rockilla, iskelmillä ja balladeilla heavyrockiakaan unohtamatta.
Musikaali on matka Kirkan vanavedessä 60-luvulta lähtien aina 2000-luvulle asti. Kirkan ohella tapaamme suomalaisen kevyen musiikin merkkihenkilöitä kuten Sammyn, Muskan, Dannyn, Katri Helenan, Kassu Halosen, Hectorin ja Pave Maijasen. Koemme esityksessä laulajan pitkän uran eri vaiheita, Euroviisujen ja Syksyn sävelten huumaa, menestystä, rakkautta ja suuria suruja.
Kirkaa esittää ylistystä saanut Ilari Hämäläinen. Käsikirjoitus on Katariina Leinon, ohjaus Petri Lairikon. Musikaalissa kuullaan suuri joukko ikimuistoisia kappaleita, kuten Hetki lyö, Leijat, Hengaillaan, Surun pyyhit silmistäni, Kahden hullun matka, Daada Daada, Yli synkän virran, Puhelinlangat laulaa, Krokotiilirock ja Kirjoita Postikorttiin.
